5 viikon kisattomuus loppui

Niin kuin otsikko sen jo kertoo, niin viime viikonloppuna loppui viiden viikon kisattomuus. Edellisen kisan olen tarkalleen ottaen hiihtänyt tammikuun 16 päivä...eli siitä on jo tovi aikaa! Siihen väliin on mahtunut doctor Phil käyntejä, päätä seinään hakkaamista, aivot narikkaan jättämistä, motivaation etsiskelemistä, analysointia kropan tukkoisuudesta, suksien heittämistä nurkkaan, kuntopyörää polkiessa, uima-altaiden kaakelien katsomista, vähän istumista koulun penkillä ja monia muita asioita, mutta tuossa olivat ne pääasiat. Monia asioita olen siis tuona aika kerinnyt miettimään. Isoimpina kokonaisuuksina voisin mainita: "Mitä olen tehnyt väärin ja mikä on mun tulevaisuus urheilijana tai penkkiurheilijana."
    Perjantaina Keuruulla loppui siis kisattomuusputki. Perjantaina matka oli sprintti pertsalla. Kisassa huomasin, etten ollut vähään aikaan kisannut, mutta huolestunutkaan en tällä hetkellä ole. Vaikka tällä hetkelläkin kunto on vähän mysteeri, oli se sitä jo ennen kisaakin! Kisaan olen kuitenki ihan tyytyväinen. Asioita olisin voinut tehdä toisin, mutta pääasia oli, että sain pari starttia alle. Nyt tiedän mihin pystyn, kun saan sen oikean hurmoksen päälle. Mielestäni itselleni oli tärkeintä se, etten ajanut itseäni piippuun sprintissä. Jos perjantain sprintin jälkeen takki olisi ollut tyhjä, seuraavasta viikonlopusta ei välttämättä tulisi hyvää(johtuen kisattomuudesta). Sprintti kuitenki näytti, että osaan vielä kisata viiden viikon tauonkin jälkeen ja pystyn taistelemaan tosi paikan tullen! Tällä hetkellä olen siis luottavainen, vaikka Keuruun lauantain 10km kisa olikin fiasko...laturetkeilyksi se valitettavasti meni, mutta paikkoja se onneksi aukaisi.
    Tulevaa viikonloppua odotan luottavaisin mielin, koska silloin on luvassa SM-sprintit ja KLL 3km kisat Saarijärvellä. Mitä lyhyempi matka sen parempi minulle! Mitään tavoitteita en itselleni nyt aseta. Lähden kisoihin rennolla "rentoreiska-asenteella", mikä on yleensä minulla toiminut. Katsotaan miten meikäläisen käy!