Kohti tärkeitä kisoja

Joulua odotettiin, se tuli ja se meni. Jouluna syötiin hyvin, nautittiin ja rauhoituttiin. Muutama joululahjakin oli ilmestynyt minulle kuusen alle, joten kilttinä olen ollut =) Paras joululahja oli kahvikone, joten kahvin ystävänä pääsen itse tekemään mieleisiäni kahveja. NAM!!!
    Nyt seuraavaksi onkin tulossa uusi vuosi ja uudet kujeet? Uusi vuosi vaihtuu hiihtäjällä perinteisesti kisojen merkeissä, niin kuin on ollut jo tapana monina, monina, monina vuosina. Tänä viikonloppuna on katsastus kisat nuorten MM-kilpailuihin Otepäähän, joten panokset ovat kovat! Lauantaina on sprintti perinteisellä ja sunnuntaina olisi vuorossa vapaan 5km matka, jos pakkasukko antaa periksi. Seuraavana viikonloppuna on jälleen katsastuskisat, mutta kisat ovat muutenkin tärkeät. Nimittäin kisoilla on SM-arvo. Kyseessä on siis nuorten SM-kisat ja matkoina on vapaan 5km ja perinteisen 10km kisat. Nyt eletään tärkeiden kisojen aikaa! Peukut ja pottuvarpaat siis pystyyn =)

Hyvää uutta vuotta kaikille !

Dieselmoottori vaatii kisoja alle

Kuhmossa kilpailtiin lauantaina kipakassa pakkassäässä. Lämpömittari oli -18 asteen lukemissa ja alle 16-vuotiaiden sarjat peruttiinkin. Itse siis hiihdin vapaan viiden kilometrin kisan. Kisa tuntui paremmalta kuin muut tähän asti olleet kisat, mutta silti oma esitykseni ei ollut kovinkaan vakuuttava. Jotakin siitä vielä uupuu.. ainakin tempo! Hiihto kyllä tuntui paremmalta, mutta aikaero kärkeen on vieläkin älytön. Mutta koko ajan ollaan menty parempaan, joten eiköhän se sieltä lähde kulkemaan.
    Ja niin siinä kävikin! Nimittäin sunnuntaina oli Vuokatissa varatarkkailukilpailu, mikä oli siirretty hiihtoputkeen hyvissä ajoin jo viikolla, koska pakkanen paukkui Vuokatissa -20 asteen lukemissa. Verryttelyt tein kyllä ulkona - kaksi lämmittelypukua oli jaloissa, etteivät jalat vain palelisi. Ensimmäisenä nimittäin minulta jäätyy jalat ja takamus. Mutta nyt kylmyys ei päässyt meikäläisen jalkoja yllättämään =) Hiihto tuntui tämän kauden parhaimmalta hiihdolta! Kisa oli lyhennetty 10 kilometristä kuuteen kilometriin. Perinteisen tyylin kisa sujui hyvin, olin kuudes. Kärkeen oli eroa alle puoli minuuttia ja Murasen Pirjoltakin tuli takkiin vain minuutin ja 12 sekunttia. Perinteinen siis kulkee ja tämä oli toiveita herättävä kisa. Kuntokin alkaa pikku hiljaa löytymään kisoihin =))
    Nyt olenkin kotona perheen luona viettämässä joulua ja syömässä hyvää jouluruokaa. Nyt otan kaiken ilon irti, kun saan olla täällä!

Haluisinkin toivottaa kaikille hyvää joulua! Muistakaa myös syödä hyvin. Joulun jälkeen hiihtämään kinkunsulattelutalkoisiin! :)

Kisakausi jo käynnissä

Joulukuu ja kohta joulupukit ja tontut sieltä ovesta jo tulla tupsahtavat sisään toivottamaan hyvät joulut ja uudet vuodet. Aika menee tosi nopeasti.. ihan vain huomaamatta! Joulukin on ovella ja ansaittu joululoma. Kotikonnuilla ei tänä vuonna ihan perinteinen joulu ole, koska siellä on nyt lunta. Pääsen siis hiihtämään, kun sinne menen :) Ihan HUIPPUA!!!
    Kisakausi on jo siinä vaiheessa, että kolmet kisat on käyty. Viikonloppuna lauantaina en päässyt kokeilemaan sprintteri taitojani kisojen peruuntuessa pakkasen takia. Ihan oikea päätös.. lukemat olivat ihan hulppeat -23 ! Mutta mieli olisi kyllä tehnyt kokeilla, mitenkä sprintti olisi lähtenyt kulkemaan. Olisiko nopeus tallella vai kadoksissa huitsin nevadassa. Sprintti kunto on siis vielä piilossa vastustajiltani sekä myös itseltäni. Seuraavaksi sprinttiä päästään kokeilemaan heti uuden vuoden jälkeen nimittäin uuden vuoden päivänä 1.1. Siellä siis otetaan mittaa mies miehestä, eiku nainen naisesta se olikin :D
    Kaksi jälkimmäistä kisaa on mennyt miten on mennyt. Parempaan suuntaan on koko ajan menty, mutta silti on paljon töitä vielä tehtävä, että se olisi siellä missä sen pitäisi olla. Siis startteja pitäisi saada nyt vain alle. Tällä hetkellä se näyttää vähän huonolta.. Ensi viikonloppuna pitäisi olla tarkkailu kisat Kuhmossa sekä täällä Vuokatissa, mutta pakkasherra on luvannut hulppeita -20-30 asteen pakkasia. Aika nannaa, vai mitä?! Noilla pakkasilla kisoja ei pystytä järjestämään. Sinnehän pidemminkin jäätyy, kun nokankin pistää ulos ovesta, saati pitäisi hiihtää kilpaa!
    Kisojen jälkeen luultavasti lähden heti kotiin ja aloitan joulun vieton. Joulun vietän perheen ja rakkaiden ihmisten kanssa sekä hyvän ruuan. Mikä voisikaan olla parempaa?!

Kylmää kyytiä

Kisat tuli, oli ja meni. Kisoista ei jäänyt paljon kerrottavaa jälkipolville. Kisakausi on nyt avattu, mikä on tärkeintä! Kisassa oli pari hyvää pätkää, mutta huonoakin löytyy ja paljon. Mutta kuten jo sanoin, kausi avattu ja se on pointti. Seuraavan kerran numerolappu rinnassa hiihdän parin viikon päästä Kontiolahdella. Jospa siellä olisi vähän enemmän lyöntiä luvassa kuin Oloksella!
    Noh, niin tai näin ja leiri Levilläkin on ohitse. Viime viikolla Lapissa oli pikku "pikku" pakkanen eli kyllä siellä tarkeni, vaikka lämpömittarit välillä näyttivätkin -24 celsiusta. Kunhan muistaa pukeutua hyvin ja suojata posket. Itselläni ei pahemmin kylmä ollut ja lenkkejä pakkasen takia en joutunut jättämään välistä. Ainoo, mitkä mulla jäätyi ensimmäisenä oli peffa, takareidet ja posket. Joten erityiset toppaukset niihin ja eiku menoksi! Vastaantulijoita ei aina meinannut tunnistaa, koska kaikki olivat niin hautaantuneita vaatteisiin kuin eskimot tai pidemminkin muumiot. :D
    Levillä tuli siis hiihdeltyä ja hiihdeltyä. Nautin täysin siemauksin Levin laduista ja maiseman vaihdoksesta. Oli myös hienoa, että siellä oli jo lunta hyvästi eli noin 30cm. Ilmassa ja tunnelmassa oli siis talven riemua..tai pitäisikö sanoa joulun taikaa parhaimmillaan :) Nyt kun on taas akkuja ladattu Levillä, niin oli ihan mukava palata takaisin Vuokattiin, vaikka olisin sinnekkin voinut vielä jäädä pidemmäksikin aikaa. Levissä on vaan sitä jotakin! Ja tulihan siellä käytyä perinteisellä viimeisen illan päivällisellä- ruokailu Levitunturi hotellissa, jossa oli lappilainen ruokateema. Perinteisiä lappilaisia herkkuja; poronkäristystä perunamuusin kera, leipäjuustoa lakkahillon kera ja paljon muuta. NAMNAM!! =))

Talvihan se sieltä tuli

Enää muutama päivä niin tämä tytteli lähtee Lappiin. Tähän kohtaan sopisi Cheekin uusi biisi Jippikayjei! Vähän suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella, koska kyytien ja työvuorojen vaihtelussa oli pienoisia tai ehkä ei niin pienoisia vaan suuria kompastuksen kiviä. Kisakausi piti alunperin avata tulevana perjantaina eli 12 päivä Oloksella. Oloksella on siis tulevana viikonloppuna menossa FIS- kisat, jossa vauhtia ei puuttuisi! Mukana on Suomen kaikki maajoukkueet sekä nuoret että vanhat. Onhan Oloksen kisoilla painoarvoa: Nimittäin siellä katsastetaan ketä pääsee hiihtämään maailmancupin avauksessa Ruotsin Jällivaarassa sekä se on myös katsastus Rukan maailmancuppiin. Kovia hiihtäjiä Oloksella olisi myös ulkomaalaisten puolesta. Eli mitkään "pikku kisat" siellä ei ole! No suunnitelmat muuttuvat ja elävät koko aika, niin kuin me kaikki. Perjantaina olisi ollut vain minun bravuuri matkani eli sprintti. Alunperinhän minun piti hiihtää perjantaina sprintti sekä sunnuntaina vapaan 5km matka. Onneksi kaikista suunnitelmista ei ole tarvinnut poiketa... Nimittäin aloitan kisakauteni sunnuntaina. Saas nähdä kuinka lankku luistaa likan alla ja mitenkä likka jaksaa lykkiä maaliviivan ylitse. Eka kisa on aina eka kisa :) Se pitää muistaa! Ensimmäinen kisa on aina vain sellaista tuntuman hakemista ja  totuttautumista kauden kisoihin.
    Ja viimeaikainen pieni sairastelu on nyt poissa, onneksi! :) Toivottavasti pysyykin poissa. Tällä hetkellä olo tuntuu hyvältä ja halu hiihtää kilpaakin kytee jo.. sukat pyörivät nimittäin jo monoissa ;) Palo hiihtoon on tallella!!! Oloksen jälkeen jään vielä viikoksi Leville harjoittelemaan. Maiseman vaihdos tekee minulle varmasti hyvää, vaikka eihän täällä Vuokatissa ole mitään valittamista. Levillä on se plussaa, että siellä on tällä hetkellä enemmän luonnonlunta kuin täällä (vaikka onhan täälläkin jo viitisen senttiä?) Elikkä siellä on luonnonlunta sen verran, että pääsee hiihtämään myös luonnonlumella jo joitakin reittejä+ siellä on tietty se ensilumenlatu. Jospa sitä lunta tulisi lisää sinnekin päin, niin pääsis hiihtelemään mitä reittejä vain :) Tottakai toivon, että lunta satelisi tänne Vuokattiinkin ja mikä ettei kotiin Ulvilaankin! 
    Seuraavat kuulumiset tulevatkin varmasti sunnuntain kisan jälkeen Leviltä. Tämän kertaisen blogin on hyvä lopettaa edelleen Cheekin Jippikayjei biisiin: "Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä!"

Ramsau

Ramsausta ollaan jo kotiuduttu. Ramsaussa minulla ei ollut konetta mukana, joten leirikuulumisia sieltä en voinut päivittää. Ramsaussa olin siis 15.10-23.10. Treenileiri meni osaltani hyvin =) Tällä kertaa pääsimme jokaisena päivänä ylös hiihtämään, kun viimeksi pääsimme vain kerran olosuhteiden vuoksi. Ilmatkin olivat paremmat kuin viimeksi! Mutta silti sääukko ei ollut meidän puolella olosuhteissa, kun edellisillä viikoilla oli kylällä saanut olla t-paidassa sekä shortseissa. Meidän aikanamme ei tullut mieleenkään pistää niitä päälle. Sitä en sano, että liian kylmä olisi ollut. Sopiva lämpötila oli koko aika noin -2 - +5. Edellisillä viikoilla kuulemma oli ylhäällä paistanut aurinko täydeltä taivaalta melkein joka päivä. Meillä "vain" noin kolmisen kertaa.
   Ennen leiriä pelkäsinkin etten pääsisi lähtemään ollenkaan, koska pieni flunssa oli hieman kiusana. Mutta onneksi pääsin! Maisemat ovat mitä ihanimmat siellä.. varsinkin auringonpaistaessa! =) Reenit olivat laadullisesti hyviä ja vauhditkin pysyivät kurissa, joten liian korkeilta laktaatti eli maitohappoarvoilta vältyttiin. Itävallan ruokakin oli maukasta ja sitä oli myös riittävästi. Oli alkusalaatti, alkukeitto, pääruoka sekä jälkiruoka. Kärsimmekö nälästä? No emme! =) Kotiin tultaessa oli heti mentävä puntarille katsomaan mitäköhän se mahtaa näyttää. Olin iloisesti yllättynyt: Sama paino kuin lähtiessä! Aivan huippua =) "Toivoin parasta, mutta pelkäsin pahinta" sanonta nousi mieleeni leirin ohessa. Pelkäsin painoni nousseen, mutta onneksi niin ei käynyt. Kovia huippujakin Ramsaussa näkyi. Oli Saksan maajoukkuetta, Slovenian, Venäjän jne jne. Oli Bauer, Teichman,, Majdic, Kowaltczyk jne.
Ramsaun leiriltä tulee kuvia myöhemmin, kunhan saan kaikki kuvat ensin koneelleni.
   Tästä eteenpäin reenaus jatkuu Vuokatissa. Nyt palauttelen kovasta reenijaksosta. Ensimmäiset kisatkin ovat tuossa tuokiossa. Kovaa vauhtia kisat lähestyvät ja yrittävät koputella jo kotiovea. Näillä näkymin ensimmäiset kisat ovat 12.-14.11. Oloksella. Hiihtomatkoista ei vielä ole tietoa. Jos kaikki menee nyt vain oikein ja kohdilleen! Kunhan vain pysyisin terveenä! Mitään muuta toivetta minulla ei ole tällä hetkellä.

Ensilumi !

Otsikko kertoo jo kaiken. Olin tänään hiihtämässä kaksi tuntia putkessa. (Ulkolatukin avattiin tänään, mutta sinne en vielä mennyt, koska yöllä ja aamulla oli satanut aika paljon vettä.. niin latu olisi ollut aika märkä ja pehmeä. Tyydyin siis putkeen, jotta saisin aikaiseksi paremman ja laadukkaamman reenin.) Hiihdon päälle oli myös merkitty puolitoista tuntia sauvakävelyjuoksua, joten sen menin tekemään. Reilun puolen tunnin kohdalla keskellä ei mitään eli vaaralla, huomasin sankan lumipyryn alkaneen. En lumisadetta hätkähtänyt vaan jatkoin lenkin loppuun. Välillä sai takista lumia pyyhkiä pois, koska takki oli aivan lumessa. Muistutin ihan lumiukkoa keskellä syksyä! :) Nyt on sitten ensilumi satanut. Kämpille tultaessa katsoin mittariin ja mittari näytti nolla astetta. Eli talvi on siis tulossa!!! Shortsit ja t-paidat saa nähtävästi jo heittää kaapin perukoille ja vikkelään. Esille saa ottaa villapöksyt ja -paidat sekä karvalakin.

Rullaatirullaa

Kirjoitukset on nyt ohi tältä syksyltä ja lukiota jäljellä enää vain kuuden kurssin verran. Aika vähiin käy tuo koulu ja huomaamatta se onkin pian jo ohi. Onneksi ei tarvitse enää stressata kirjoituksista ja voi panostaa 100% reenaamiseen. Aika paljon on nyt viime aikoina tullut käytyä hiihtelemässä hiihtoputkessa. Tulee tehtyä sitä lajinomaista reeniä. Ja kyllä sen hiihdossa huomaa, että paljon on tehty rullahiihtoa ja hiihtoa, mikä ei tietenkään huono juttu ole.. päinvastoin :)

Mikä reeni ja fiilis !

Tiistaina alkoi leiri täällä Vuokatissa. Tänään onkin tullut hiihdettyä kuusi kertaa vaaran päälle. En ole tainnut kertaakaan aikaisemmin hiihtää niin montaa kertaa. Entinen "ennätys" oli viisi kertaa. Eli parannusta tullut! Ja tämä oli harvinaisia kertoja, kun hiihto tuntui niinkin hyvältä. Luultavasti elämäni paras reeni tähän mennessä! =))) Ja ei voi muuta kuin iloita. Oli mukava myös hiihdellä sen puolesta, että sai hiihtää porukassa ettei yksin tarvinnut tahkota. Tästä on hyvä jatkaa leiriä eteenpäin ja muutenki reenaamista. Leiri jatkuu ensi viikon tiistaihin saakka.

Ei se juoksu helppoa ole !

Tämän jouduin eilen kokemaan, kun oli radalla 3000 metrin testijuoksu. Tai tuntuuhan se juoksu helpolta, mutta ei se vaan kulje niin kuin pitäisi. Turhaa toistoa tai ei, mutta syykin lienee selvä: juoksemattomuus. Täytyisi vaan pystyä pitämään vauhtia yllä paremmin ja pidempään. Eilisen juoksun tulos oli ihan odotettavissa, mutta aina sitä parempaakin toivoisi. Mutta nyt ei saa toivoa menettää... enkä menetäkkään! Ei ole ihme, että lajini on hiihto eikä juoksu ;)
   Huomenna minulla alkaa kirjalliset yo-kirjoitukset. Englannin kuuntelu oli maanantaina ja nyt huomenna on vuorossa äidinkielen tekstitaitokoe. Huomenna sitten liikuntasalissa pitäisi pistää kaikki peliin, mitä olen oppinut vuosien varrella ja etenkin lukiossa. Pitäisi osata kirjoittaa "hyva Suomenkielta ja mahdöllisimman äsiatyylillä" vai mitenkähän se meni? :D Siitä kirjoitukset jatkuvat myöhemmin äidinkielen essee kokeella, englannin ja fyysikan kokeilla. Kirjoituksien ohessa ensi viikolla minulla alkaa myös leiri täällä Vuokatissa. Leiri kestää viikon. Eli ohjelmaa minulla pisaa kyllä yllin kyllin! =)

Tämän kauden ensimmäinen testi

Tänään tuli tehtyä kauden ensimmäinen testi, yhdeksän kilometrin juoksutesti. Kyseisen testin olen tehnyt joka vuosi sekä keväällä että syksyllä. Tämä juoksutesti kuuluu meidän koulun vakiotesteihin. Ensi viikolla on myös toinen juoksutesti, joka tuli mukaan kuvioihin tänä vuonna eli ensimmäistä kertaa pitäisi juosta radalla 3000 metriä. Myöhemmin syksyllä on myös lihaskuntotestit.
   Mutta nyt palaan tähän yhdeksän kilometrin juoksutestiin. Juoksu meni yllättävänkin hyvin siihen nähden, miten olen koko kevään ja kesän aikana pystynyt juoksemaan. Kunnollisia juoksulenkkejä ei ole tullut paljon.. pystyn laskemaan ne yhden käden sormilla! Tarkoitukseni olikin juosta kierros kierrokselta kiristäen (kierroksia kolme). Aika tasaisesti pystyin juoksemaan kierrokset ja jopa viimeisellä kierroksella sain reilut parisenkymmentä sekuntia nipistettyä pois edellisestä kierroksesta. Ensimmäisen kierroksen pystyin juoksemaan rennosti niin ettei hapottanut! Ensimmäinen kerta testissä, kun ei hapottanut ensimmäisen kierroksen jälkeen. Jotakin siis olen oppinut. Yllätyksekseni jaksoin juosta hyvin koko yhdeksän kilometriä ja vielä kiristäen. Jäin ennätyksestäni noin minuutin, joten ihan hyvässä vaiheessa ollaan menossa, siihen nähden etten ole pystynyt juoksemaan lähes ollenkaan. Tästä on hyvä jatkaa :)

Otepää 2

Otepää leirin toiseksi viimeinen päivä on jo aikalailla pulkassa. Eilen tuli käytyä Tartossa vähä shoppailemassa ja syömässä paikallisessa pihviravintolassa. Kyllä oli hyvää pippuripihviä! Nam :) Leiri on muutenkin mennyt tähän asti hyvin ilman ongelmia. Rullahiihtoa on tullut ihan mukavasti ja se on hyvä juttu. Tänään iltapäivällä pistinkin hyvin kampoihin rullalenkin mäelle sekä jätkille sauvoittahiihtäen. Kyllä Riikka vei voiton 100-0 !!! Ei siinä ollut mäellä mitään jakoa. Sauvoittahiihdot meni yllättävän kepeästi poikien peesissä. Jätkillehän ei tietenkää voi hävitä, vaan niille pitää näyttää taivaan merkit. Pojat taisivat muutaman kerran olla helisemässä kanssani, kun tulin aina samalla etäisyydellä vedon alusta loppuun saakka. Kyllä minun reisissäni voimaa on ;) Jos sitä joku epäilee.. Kunhan aina sitä osaisi myös hyödyntää!

Huomenna vielä pitkä lenkki ja sitten lähtö kotiin päin. Tuun kyllä taas kaipaamaan näitä maisemia! Täällä voisi viihtyä pidempääkin. Ehkä ensi vuonna tieni käy taas tänne :)

Ainiin, Otepäässä on ensi vuonna nuorten MM- kisatkin. Jos oikein hyvin minua lykästää ja saan liput kouraani, niin tuli katsastettua MM- kisa maastotkin samalla kertaa :) Kovasti ne siellä rakenteli stadionia ja aluetta parempaan kuntoon.. ja ihan hyvältä näyttikin.

Otepää

Aamuyöllä kolmen aikaan olen herännyt ja lähtenyt matkustamaan Nokian kautta Helsinkiin ja sieltä Tallinnan kautta Otepäähän. Autossa ja laivassa istuskelemista on tullut muutamien tuntien verran. Matkoilla yritinkin vähän nukkua, että jaksaisi iltapäivällä tehdä ensimmäisen rullahiihto lenkin. Yllätyksekseni olin yllättävänkin pirteä, vaikka nukkuminen olikin jäänyt hyvin vähäiselle. Paikatkaan eivät olleet niin pahassa jumissa autossa istumisesta, vaikka sitä pelkäsinkin. Eka lenkki tuntui ihan hyvältä ja paluu viime vuotisiin rullahiihto maisemiin oli mukavaa! :) Vaikka maastokaan ei ole sieltä helpoimmasta päästä, kropassa tuntui hyvältä ja hiihtokin meni ihan hyvin. Ekalla kuuden kilometrin mittaisella lenkillä piti ottaa laskut vähän varovaisemmin, ettei ihan heti sattuisi haavereita. Loppu lenkillä pystyinkin jo lykkimään vauhtia alamäkeen. Siltikin piti olla tarkkana kuin porkkana!
Toivottavasti saadaan pidettyä hyvä leiri ja pysytään kaikki ehjinä ja terveinä :) Nyt vaan rullahiihtelemään hyviin maastoihin ja saamaan lisäpotkua reenaukseen. =)

Vuokattia

Tänään kävin juoksemassa kolmannen kunnon juoksulenkkini sitten akillesvaivojen jälkeen. Ei se alussa juoksu helpolta tuntunut, mutta loppua kohden se parani. Ei se yhtä rennon letkeää ole kuin viime kesänä, mutta ei se ihmekään ole... kertyihän niitä juoksukilometrejä pitkin kevättä ja kesää kohtalaisen paljon. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa parantaa ja nostaa kuntoa :) Vaikka juoksu ei ole mun mieluisin reenimuoto, mutta on se silti mukava taas päästä juoksemaan ja kirmailemaan kuin pieni lapsonen!
Jos mitään mutkia matkaan ei tule, niin suunnitelmien mukaan keskiviikkona pitäisi juosta koulun testijuoksu eli 9 kilometrin matka.. HUH HUH, rankkaahan se on!!! Mutta pitää vain tehdä parhaansa. Sitten kun testijuoksu on ohi, häämöttää jo mielessäni lauantaina alkava Otepään rullaleiri :) Mukava taas päästä sinne reenailemaan.

Jippii : )

Kuortaneella ultimaten ja jalkapallon pelaaminen antoi vihjeitä, että jalka kestäisi juoksua. Tänään kävin juoksemassa 1.30h ja kesti :) Nyt oon kyllä iloinen!!! Mutta nyt edetään rauhassa. Nyt pari seuraavaa päivää siten ettei jalkalenkkejä tehdä. Rauhottuisi vähäsen, ettei heti pahenisi. Mutta kyllä risukasassakin joskus valo pilkahtaa. 2.5 kuukautta siihen menikin, kun olen viimeisen kunnon juoksulenkin tehnyt.. eli pieni tovi meni aikaa. Nyt voinkin lähteä kohti uusia seikkailuja!
Loppuviikosta jossakin vaiheessa palaan back to the school :( Koulunpenkki odottaa ja Vuokatti. Mutta onneksi loppukuusta pääsen Otepäähän, ettei ihan Vuokatissa tylsisty :)

Risukasassa näkyy valoakin

Tuli maanantaina kokeiltua ensimmäistä kertaa eläessäni Kuortaneella pilatesta. Olihan se ihan mukavaa ja leppoista. Ihan täysillä sitä ei vielä päässyt tekemään, koska liikkeiden opetteleminenkin vie aikaa. Aina nuo koodinaatiot oman kehon kanssa ei pelitä uusissa asioissa.. ja sitten kun siihen vielä yhdistetään mukaa hengitys, niin siinä ollaankin jo kuutamolla: "Niin mitä mun pitikään tehdä ja miten hengitys" :D Mutta ihan hauskaa se oli ja osan liikkeistä sain tuntumaankin.. Jatkossa tulen niitä tekemään. Tiistaina iltapäivällä kävinkin muiden hiihtäjien kanssa melomassa tunnin verran sekä sen päälle vielä tunnin sauvakävelyn. Aamupäivällä olinkin käynyt rullasuksia kävelyttämässä. Eli ihan hyvin tuli reenattua :)
Keskiviikkona sain itselleni maksimivoimareeniin varmistajan ja pääsin rautaa nostelemaan oikein olan takaa. Kerrankin tuli sellainen olo, että nyt ollaan miestenlukemissa, kun sai rautaa pistää tankoon!!! Enää ei missään naisten hikisissä kilonpainoisissa painoissa olla :))) Rauta nousi kepeästi ja varmasti olisin nostanut uudet maksimivoimalukemat, jos oltasiin maksimia kokeiltu. Niin kepeästi nousi tanko ja hyvältä tuntui! Iltapäivällä ajattelin mennä pelaamaan hiihtäjien kanssa ultimatea sekä jalkapalloa. Aluksi olin vähän epävarma miten jalka kestää, koska pitkään aikaan en ollut kokeillut niin pitkää juoksua. Mutta tunnin verran, kun kerkesin pelaamaan ennen hierontaa, totesin yllätyksekseni- jalkaa ei ollut koskenut ollenkaan! Enkä edes huomannut pelatessani, ettei missään tunnu, koska olin niin innoissani pelaamisesta. Valoa näkyy tunnelin päässä siis :) HIPHEI HILLURAA!!! Jospa se nyt helpottaisi. Burana, jumppa, hieronta ja kaikki muu on kyllä auttaneet. Ja hieronnassa sain taas kuulla: Kuinka Riikka neitonen on pienoisessa jumissa. Kysyn vaan: " Mikä ihmeen jumi, kenellä ja missä?" :DD

Kuortane

Nyt sitä ollaan Kuortaneella töissä parisen viikkoa riparin merkeissä. Tänne tulin kovalla vauhdilla Turun kautta. Turussa kävin aamupäivällä magneettikuvauksissa jalastani. Tuloksena: ei mitään rakenteellista vikaa eikä mitään vammaa. Kolme kertaa päivässä buranaa nassuun, lantion harjoitusliikkeitä, kylmää sekä jumppaa.. sillä siis mennään. Jospa se tästä lähtis paranee :)
Mutta nyt Kuortaneella ens viikon sunnuntaihin asti ja sitten kotiin pariksi päivää. On niin mukava palata aina tänne Kuortaneelle !!!  Vuodesta -06 asti olen täällä viihtynyt joka kesä ja näillä mennään. Kuortane vetää vaan puoleensa. Töiden lomassa yritän nauttia vielä viimisistä lomapäivistä, pitää hauskaa sekä tutustua uusiin ihmisiin. Huomiseksi oon saanu varattua hieronnan, joten jos kuulette et joku huutaa niin se olen vaan minä. On tyttö tää pienoisessa tuutissa! Yllätyshän se ei ole..

Viikkoon on mahtunut paljon mukavaa =)

Ihanista keleistä on edelleen nautittu ja monia ihania asioita on tehty. Keskiviikkoiltana olin veljen kanssa täällä Ulvilassa vähän hurvittelemassa ja hakemassa vauhtia karting radalta. Se vasta onkin mukavaa! :) Ulvilan radan "isoimmilla autoilla" ajettiin ja vauhtia kyllä riitti, kun vain laittoi kaasujalan suoraksi. Kyllähän se aika ärhäkästi kiihtyi. Hikikin siinä ajassa tuli, vaikka 10 minuuttia sillä päristeltiin. Toivottavasti karting autoilu tuo vauhtia hiihtoladuille.. siinä toivossa ainakin elän ;)
Viikolla olen nauttinut pari kertaa Porin kuuluisista jazzeista. Lauantaina tuli käytyä fiilistelemässä myös konsertin merkeissä. Eniten upposi Jätkäjätkät sekä ihan sairaan hyvän keikan vetänyt N.E.R.D. Rahoille tuli vastinetta !!! :)
Huomenna menenkin käymään Turussa pikakäynnillä magneettikuvauksen parissa. Toivottavasti huomisen jälkeen saadaan selvyys akillesjänteen tilanteesta, koska ei tätä epätietoisuutta jaksa kohta enää hullukaan. Huomenna Turun keikan jälkeen nokka suuntautuu vauhdilla Kuortaneelle töihin. Jos oikein osaan laskea pitkällä matikalla, niin oman riparin lisäksi tämä on jo viides vuosi putkeen Kuortaneella. Aika vakioväkeä alan jo olemaan :DD Työntekijätkin alkavat jo tuntemaan minut siellä. Onneksi työ on kuitenkin mukavaa ja leppoisaa! Mutta mikä parasta- pystyn reenaamaan :) Se on piste ii:n päälle!
Ja viikkoon on mahtunut myös muukin hassu juttu.. kaveri tuli luokseni kyläilemään ja itselläni oli lepopäivä, joten lenkkiseuraa minusta hän ei saanut. (Lepopäivistä on nimittäin pidettävä kiinni) Vein kaverin Massille lenkille ja itse pistin tomerana eräjormana kumpparit jalkaan, poimuri ja ämpäri mukaan ja eikun metsäään poimimaan mustikoita itselle Vuokattiin. Aika haka olin, vaikka itse sanonkin :)
Suollakin tuli käytyä tekemässä teho harjoitus. Suo oli hieman kuivunut viime kerrasta, mutta kyllä se silti HAPOKASTA oli! Muutaman hillankin näin, mutta nytte ne siellä mahassakin taitaa olla ;) Vitamiinit talteen otti Riikka, eikä taida olla mikään Iikka !

Mikä kesä !

Nyt on kyllä sääukko mennyt aivan sekaisin, kun Suomea näin kovasti lämmittää. Mutta en valita! Tykkään auringosta ja lämmöstä :) Aamulla reenaamaan, niin kyllä siellä hyvin lenkin pystyy tekemään, miksei myös päivälläkin. Kovemmat harjoitukset teen aamulla, jotta kuumuus ei häiritsisi tekemistä ja jaksaisi paremmin tykittää. Kerran huomasin kuumuuden tehneen tehtävänsä, kun about 70km pyörälenkki oli loppumatkasta aika tuskien taivalta: Jalat meni kerta kaikkiaan ihan tukkoon.. hyvä kun kotiin asti jaksoin polkea, mutta periksi ei vaan voinut antaa! =)
Jalkoja tässä ollaanki yritetty hoitaa niin lääkärin käynneillä kuin fysioterapiassa. Lantion syviälihaksia olen yrittänyt vahvistaa ja vahvistus jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Vieläkään lääkärit eivät osaa sanoa, minkä takia akillesjänne vihoittelee. Ensi viikon torstaina menen taas kerran lääkäriin ja ihan huippu urheilulääkäri ortopedille. Jos sitten aukeaisi tämä tilanne. Eilen kävin kokeilemassa pitkästä aikaa juoksua (1.5vk tauko ollut juoksemisesta). Tein oman enkkani kahteen kuukauteen: Pystyin juoksemaan reilut 30min, kun kipua alkoi tulemaan, jolloin jouduin lopettamaan. Pieni valonpilkahdus jo havaittavissa. Parempaan suuntaan ollaan menossa, koska pohjatilanne on ollut jopa niin huono, että alle 5min juoksu on tehnyt jo kipeää. 
Mutta nytte tänä viikonloppuna saan hieman rentouttaa lihaksistoa vapaan viikonlopun merkeissä :) Once in the lifetime!!! LUKSUSTA =)

Onks tää Vuokatti ?!

Kysymys kuuluu, onks tää Vuokatti alias Vuge missä juuri nyt olen?! Aurinko paistaa täydeltä terältä ja mittari on kohonnut hellelukemiin. Ai, että kun on mukavaa :) Reeniä ollaan nyt pari päivää tehty. Putkessa tuli eilen käytyä hiihtelemässä ja tuijottelemassa niin hulppeita maisemia (betoniseiniä), että oikein päätä huimasi. Tänään kävin tekemässä pitkän viiden tunnin lenkin Vuokatin vaaroilla. Akillesjänne ei sanonut mitään, mutta ehkä siksi etten oikein juoksu askelia ottanut. Tai otin, mutta hyvin hyvin vähän. Selkä näytti lenkin jälkeen hyvältä: Oli verta, hikeä, möttiäisten pistoja, mustia möykkyjä (tapettuja ötököitä) sekä kynsien raapaleita. Tälläistä tämä urheilu :) Ötököitä oli MUUTAMA ja muutaman kerran taisin niitäkin läpsiä.. kynnen jäljet sekä punaiset kohdat taitavat sen osoittaa. Mutta voitin kyllä tämän taiston 6-0 !!!
Lenkin jälkeen menin vilvoittelemaan jalkojani järveen, mutta taisivat jalat ollakin loppujen lopuksi koko likka :D Virkistävä pulahdus oli ja sen jälkeen kyllä ruoka maittoi :) Huomenna aamulla pitäisi mennä valloittamaan ja ottamaan voitto kotiin Vuokatin vaarasta. Ihan vain muutaman kerran meinaan kivuta..5 olisi tarkoitus ja sen teenkin. Ehkä sitten vaaran niska on taivutettu !

Reenailut jatkuu

Reenailu jatkuu normaaliin tapaan. Vieläkään en vaan voi juosta :( Jalka tai siis akillesjänne ei kestä kun max. 10 minuutin yhtenäisen juoksun. Kaikkea muuta pystynkin tekemään ilman kipua, jopa loikkimaan ! Aika yllättävää.. Huomenna sunnuntaina tai maanantaina suuntaan nokkani kohti Vuokattia. Siellä olisi tarkoitus pitää viikon mittainen ns. oma leiri. Jalan ehdoilla siellä kuitenkin mennään, niin kuin tähänkin asti ollaan. Toivoisin kovasti vain, että jalka tulisi kuntoon!
Sitä toivomaani auringon paistettakin on tullut :) Ehkä se kauniisti pyytäminen auttoi tai ainakin tehosti asiaa. 
Juhannuksen vietin ihan kotona perheen kesken.. pitkästä aikaa oli koko poppoo paikalla. Tänään käytin isän kanssa vähän haistelemassa ja tunnelmoimassa Kuortaneen eliittikisoissa. Oli kyllä mukavaa =) Vettäkään ei onneksi satanut, vaikka sademiehet niin lupasivat.. kerrankin olivat hyvän asian tähden väärässä! Mutta sen huomasin, kuinka kaipaan yleisurheilu aikojakin. Kilpailuvietti vetäisi aika makoisasti takaisin kentille. Tällä hetkellä voin vain haaveilla sohvaperunana siinä asiassa, kerta jalka on sanonut sopimuksen irti joksikin aikaa.. ehkä mä sitten käyn muutaman kerran rykäsemässä keppiä ja pukkaamassa kuulaa, kun kinttu sen periksi antaa :) Ainakin omaksi iloksi! Mukavaa vaihtelua toisi, uutta lisäpotkua sekä monipuolisuutta hiihdon harjoitteluun. 

Mutta nyt jalkaa hoitelemaan ja pakkailemaan, että jos se auto starttaisikin kohti Kainuuta.

Aurinko, aurinko missä olet?

Nyt olen päässyt treenailemaan täällä kotipuolessa eli Ulvilassa reilun viikon verran. Pikku hiljaa alkavat nämä tasaiset maastot riittämään. Mihinkä asti joutuu mennä, että löytyisi mäkiä? En ole nyt uskaltanut kokeilla juoksua noin viikkoon.. että jospa se pikku hiljaa tästä kuntoutus tukipohjallisten sekä fysioterapian avulla tuo akillesjänne. Niin ainakin toivon :) Kaikkea muuta olenkin sitten tehnyt paitsi juoksua ja loikkia. Yksi päivä tuli pyöräiltyä pieni lenkki about 70km =) Siinä oli mukava polkea ja harrastaa maisemamatkailua! Aurinkoa kyllä kaivattaisiin näiden pimeiden, synkkien ja vesisateiden sijaan. Myös hyttyset alkavat tekemään kiusaa metsässä. Aurinkoa odotellessa !

K e s ä l o m a !

Eilen aloitettiin kesäloma bilsan kokeen jälkeen. Kyllähän se maistuu makealle ja hyvälle! =) Tätä onkin odotettu jo tovi. Reenikausikin ollaan saatu jo aloitettua, vaikka nivusvamma hieman alkua häiritsikin. Katseet on suunnattukkin jo kesään ja kesän reenaamiseen. Siellä onkin varmasti luvassa muutama hikipisara, kyynel sekä maitohappoa. Eilen juhlistinkin kesäloman alkua käytyä ekaa kertaa hiihtämässä tälle harjoituskaudelle 2010-2011 putkessa, siis aivan oikein luit, putkessa hiihtämässä. Vaikka yksin sainkin hiihdellä koko puolitoista tuntisen ajan, niin oli jotenkin mukavaa ja lepposta :) Mikä oli kyllä yllättävää, koska ei ole kulunut hirveästi aikaa siitä, kun loppui hiihtokausi.
Viime viikolla oli lihaskuntotestit: 5min vatsat, leuanveto sekä penkki 50% omasta kehon painosta/1min. Testit menivät ihan jees, vaikka parannettavaa jäi! Tänään olisi vuorossa 9km testijuoksu aurinkoisessa, +20 asteen lämmössä. Kyllähän tämä kelpaa :) Jos vain akillesjänne sen sallii. Akillesjänne ei oikein ole tykännyt juoksun aloittamisesta sen jälkeen, kun nivunen sen salli. Eipä urheilija tervettä päivää näköjään nää! :( Eli siis nyt tunnustellaan, miten meikäläisen käy..
Lauantaina sitten lähdenkin kotiin, Ulvilaan, yo- juhlien jälkeen. Takas Vuokattiin palataan, kun koittaa oma leiri.

Kesä tulee, tulee, tulee ! :))

Kesä on tuloillaan kovaa vauhtia: Aurinko paistaa ja lämmintä on luvassa tälle viikolle jopa hellerajan tuntumaan +25 asteeseen. Kyllä se mulle maistuu ! :) Eilen sain pitkästä aikaa hyviä uutisia. Fysioterapeuttini sanoi, että pääsen tänään kokeilemaan hieman pyöräilyä ja kävelyä. Spurtit, loikat, juoksut jne. on vielä kielletyllä listalla. Mulla on ollut nivusen kanssa ongelmia talvesta lähtien ja Jällivaarassa se paheni ja se oli viimeinen pisara. Nivunen meni niin pahaan kuntoon, että se sattui jopa pyöräilyssä ja jalkapallossa :( Päätin siellä, että nyt pitää lähteä lääkäriin ja fysioterapeutille saamaan selvyys, mikä nivusta vaivaa. Selvyys tuli: Nivelpussi tulehtunut, lonkankoukistaja sekä nivunen on mennyt niin jumiin, että se tekee sen takia niin pahan pistävän kivun. Nyt sitä on sitten kuntoutettu 2 viikkoa ja olen ollut "pakkolevolla". Ainoa liike mitä saan tehdä on hauiskääntö :D
Mutta eilen fysioterapeutti sano, et nivunen on alkanut kuntoutumaan jo ja sitä pystyy kuulemma hieromaan. Jumppaliikkeet, oikeat venytysliikkeet, lepo sekä kylmä ovat auttaneet, onneksi! Nyt odotan, että pääsen tekemään ensimmäisen lenkkini ja vielä auringonpaisteeseen =) Kyllä kelpaa! Mutta jospa se rulla lähtisi taas pyörimään tästä...

Jällivaara

Leiri Jällivaarassa meni hyvin. Hiihdettyä tuli muutama jos toinenkin kilometri. Väsynyttä poikaa oltiin, kun päästiin takaisin Vuokattiin. Maisemat olivat mitä parhaimmat ja aurinkoakin oli! Aurinko kuumotti jopa niin paljon, että käärin yhtenä päivänä hihat kyynärpäihin asti ylös. Mutta kuinkas sitten kävikään? Tunturilta laskiessani alas, en huomannut möykkyjä ja uria. Suksi jäi jumiin johonkin uraan ja sitten sitä lennettiin kuin leppäkeihäs konsanaaan. Ylös noustuani huomasin olevan muuten ihan ok, paitsi vasempaan käteen oli tullut naarmuja muutama jos toinenkin ja isohko haava, josta vähän tihkui verta. Loppu leirin ajan kättä vähän kirveli, kun kaikki iho oli jäänyt Jällivaaran tunturin jäiseen ja kovaan alustaan. Nyt on viikko kulunut ja haava on arpeutunut. Arvethan kaunistavat ja kertovat elämästä.. eikö se niin ole? 

Niissä maisemissa hiihtäminen näin keväällä on aivan ihanaa, vaikka se välillä hapokasta onkin =)

                                      

Huomenna Ruotsiin

Huomenna olisi sitten aamutuimaan lähtö Ruotsiin Jällivaaraan. Takaisin tulemme perjantai illalla eli matka on viiden päivän mittainen. Leirillä majoitumme jällivaaralaisten hiihtäjä opiskelijoiden luona. Luvassa onkin hiihtoa ja hiihtoa tuntureilla. Toivottavasti on hankikanto ja aurinkokin  paistaisi! :) Här kommer jag, Sverige aktar sig !

Kausi pulkassa

Nyt on kausi pulkassa ja muutama lepopäiväkin keritty jo viettämään kotipuolessa. Kisakausi siis päättyi maanantaina Ylitornion kisaan. Pääsiäiskiertue ei mennyt ihan putkeen, mutta mukavaa siellä kyllä oli :) Nyt on parin kolmen viikon tauko edessä eli siirtymäkausi. Kroppa saa vähän huilata raskaasta ja pitkästä kaudesta. Reilun viikon päästä eli 19 päivä olisi tarkoitus lähteä Ruotsiin Jällivaaraan koulun kanssa viideksi päivää hiihtelemään tunturien hangilla. Mahtavaa olisi jos aurinko myös paistaisi! =) Majoittuminen tapahtuu Jällivaaran hiihtolukion opiskelijoiden omissa kämpissä.
   Tällä hetkellä on menossa taas antibioottikuuri. Jo viisi viikkoa kestänyt sairastelu ei lähde millään pois.. välillä lähtee ja sitten tulee taas takaisin. Mutta jospa nyt saisin tämän breikin aikana sairastettua kaiken pois, niin voin aloittaa toukokuun alussa uuteen kauteen valmistautumisen.
Kausi meni vaihtelevasti: Kesällä ja syksyllä homma näytti tosi hyvältä, mutta sitten ennen Levin lumileirille lähtemistä sairastuin siihen pahamaineiseen sikaan, joka näyttäisi näin nopealla analyysilla vieneeni voimani ja kuntoni. Kaudella en päässyt huippukuntoon, mutta ihan kohtalaiseen kuitenkin! Ja nyt tämä helmikuun loppupuolella tullut tauti vaivaa yhä. Toivottavasti se tästä lähtee pois ja kauas, missä pippuri ei kasva. Kausi pulkassa ja possu oli se turmion tie...
   Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet kanssani tänä vuonna tekemisissä ! 
   Hyvää kevään jatkoa kaikille =))

Tämän kauden viimeinen kisareissu

Nyt pääsiäisenä on viimeiset kisat Lapissa. Tarkoituksena on hiihtää neljät kisat: Tornio, Pello, Ylläs ja Ylitornio. Huomenna ensimmäinen kisa Torniossa ja siitä sitten lähtee kisaputki. Pääsiäis kisatourneen jälkeen ansaittu siirtymäkausi. Kroppa ja pää pääsee vähäksi aikaa hengähtämään! Mutta ensin hiihdetään pari kisaa :)) ja nautitaan keväisistä maisemista ja säästä.
Toivottavasti aurinko paistaa! =))

Eka 30km hiihto takana

Eilen tuli vedettyä ensimmäinen 30km "kisa". Kisa se ei periaatteessa ole, mutta periaatteessa on.. miten sen nyt ottaa. Täällä Vuokatisa oli massahiihtokisa Vuokatti hiihto, jossa oli peräti 2000 osallistujaa. Itse hiihdin 30km perinteisellä. Ennen lähtöä jännitti ja sen kyllä huomasi. Koskaan en ollut hiihtänyt 30km kisana. Mietitytti mitenkä sitä jaksaa hiihtää, millaisella vauhdilla pitää lähteä, toimiiko sukset jne. Kisaan toi oman lisänsä yöllä satanut lumi sekä lumisade kisan aikanakin. Vaikka ladut jouduttiin aamulla ajamaan uudestaan, silti jouduimme itse auraamaan latua myös. Nimittäin kova lumisade oli umpeuttanut ladut. Matka sujui hyvin ja juottokin onnistui :) Kiitän myös niitä miehiä, joiden kanssa hiihdin siitä että aurasivat latua minun edelläni. Viimeisellä seitsemällä kilometrillä otin jopa loppukiriä, mikä irtosikin yllättävän hyvin. Hieman harmittaa kisasta se, etten uskaltanut lähteä alusta asti hiihtämään kovempaan, koska voimia oli vielä maalissa. Äiti sanoi maaliintuloni jälkeen: "Ethän ole edes väsynyt. Oletko edes hiihtänyt 30km?" 
Mutta ens kerralla ollaan viisampia. Eka kerta on aina eka kerta. Mutta olin kuitenkin toinen! =)

Viimeisiä viedään

Taas on yksi kisaviikonloppu takana päin ja montaa ei näillä näkymin ole enää edessä. Viikonloppuna oli kisat Jämillä. Lauantaina naisten 5km yhteislähtö perinteisellä ja sunnuntaina naisten 20 5km vapaan kisa. Lauantain kisa meni siihen nähden ihan hyvin, kun sukset eivät pitäneet ollenkaan. Kaikki mäet juostiin ylös tai mentiin käsien varassa.. kunnon potkuja ei siis voinut tehdä. Mutta luisto oli onneksi todella hyvä, niin se vähän korvasi! 
Sunnuntaina olin oman ikäisten sarjassa. Kisa oli tasapaksua ja puristusta ei löytynyt. Lauantain kisa oli vienyt voimat käsistä, kun niin paljon ylimääräistä työtä joutui niillä tekemään. Kevättä päin ollaan kovaa vauhtia menossa ja yo- kirjoituksetkin lähestyvät uhkaavaa tahtia.. liiankin nopeasti! Itselläni tuo kolmen kokeen urakka alkaa tasan viikon päästä. Tällä hetkellä tarkoitukseni on hiihtää viimeiset kisat pääsiäisenä, jos mieli ei tästä muutu.

Viimiset SM- kisat Seinäjoella

Olipas se taas viikonloppu Seinäjoella. Viimiset SM- kisat tältä kaudelta ovat ohitse. Tämän kauden pääkisa oli lauantaina sprintti, joka sitten valitettavasti jäi alkuerään.. takasuoralla olin toisena hyvissä asemissa, kunnes takana tuleva yritti tulla sisäpuolelta ohitse missä tilaa ei ollut ollenkaa. Tiedättehän te miten siinä sitten käy?! Sukset kolisevat ja kuuluu kolin kolin. Sieltä yritän itseäni sitten keräillä toisten viillettäessä makoisasti ohi. Kisa oli pilalla. Tehtiin protesti, joka ei mennyt valitettavasti läpi, vaikka monet näkivät kuinka minun päälleni tultiin. Mutta minkäs teet, kun TD päätti asian niin, niin kisa on vaan silloin ohitse. Kyyneleitä ja raivon puuskahduksia ei kisan jälkeen säästelty! Tuota kisaa varten olin reenannut koko vuoden ja panostanut siihen tavoitteena mitali, mutta sitten kaikki päättyykin siihen, kun joku yrittää tulla sisäpuolelta ohitse, missä tilaa ei ole. Saanen kysyä, missä kyseisellä henkilöllä on taktinen silmä?? Vai onkohan sitä ollenkaan hänellä..
Sunnuntaina KLL 3km vapaan kisaan keräsin kaikki agret lauantaista ja säntäsin matkaan asenteella: Haluan kaikille näyttää, mistä mut on tehty! Lähdin hakemaan mitalia ja taistelemaan. Hiihto tuntui hyvältä, siinä oli mukana kunnon runnomista ja menoa. Paras hiihto omasta mielestäni tältä kaudelta. Hiihtona hiihto oli hyvää, sijoitus oli 7. mihin olen hieman pettynyt. Voittajalle hävittiin vajaa 19 sekuntia. Kokonaisuutena kisoista jäi huono fiilis lauantain takia. Mutta sehän oli "vain sprinttiä".. Ehkä ensi vuonna sitten, jos matkalla ei ole kaatajia :D

Seinäjoella

Tänään aamulla matka suuntautui Vuokatista kohti Seinäjokea. Huomenna olisi hiihdettävä kovaa.. vuorossa sprintti vapaalla ja sunnuntaina 3km vapaalla myös. Pieniä perhosia on vatsassa jo nyt. Viime vuoden sijotusta lähdetään puolustamaan eli hopeaa ja tietenkin sitä parantamaan. Siihen vaaditaan nappi suoritus, kaiken on pelattava. Huomenna täysiä!!!

kröh kröh !

Taas viikko paketissa eikä kovin hyvillä mielin. Torstaina aamulla oli pientä kurkkukipua ja illalla olinkin jo tukkonen. Seuraavana päivänä perjantaina pitikin jo lähteä Mikkeliin SM- kisoihin ja olo oli epävarma. Lauantaina käytiin testailemassa suksia ja hiihtämässä lenkki.. olo tuntui todella tukkoiselta eikä ollenkaan hyvältä! Murhetta myös riitti, kun mahdollisesta kisasuksesta lähti side irti, että se siitä. Se suksi lähti takaisin tehtaalle, koska siinä oli kuulemma tehdasvirhe. Eipä murheet siihen loppuneet vaan illan mittaan nousi myös lämpöä hieman yli 37 asteen. 
Sunnuntai aamulla kuumetta ei enää ollut ja hinku ladulle oli kova. Päätöstä pohdittiin pitkään ja tarkkaan. Päätös oli, etten hiihtäisi 20km perinteisen kisaa, etten riskeera ensi viikonloppua ja sitä että en sairastuisi pahemmin. Ensi viikonloppuna mulla onkin tämän kauden pääkisat, joten riski oli liian suuri lähteä hiihtämään eilen. Keli olisi ollut rankka: +2 astetta, märkää ja välillä tuli räntääkin. Täydellistä pitoa sukseen olisi ollut hankala saada, mikä olisi tehnyt kisasta vielä rankemman. Nyt yritän parantaa itseni tästä taudista pois. Olo on nyt parempi jo, mitä nyt vähän kröhityttää! 

Onpas mukavaa, kun aurinko paistaa!

Ylivieskassa hiihdin sunnuntaina kilpaa 5km pertsaa yhteislähtönä. Ilma oli mitä parhain! Noin yhdeksän astetta pakkasta ja aurinko paistoi kauniisti. Eipä ole ilmassa moittimista :) Kisaa johdin alusta alkaen ja hiihtona hiihto oli ihan jees. Lopussa tasuri ei oikein enää irronnut ja eroa en saanut enään seuraaviin tehtyä, mikä jäi vähän kaivelemaan..
Eilen kävin heti aamutuimaan hiihtämässä reilun 2.30h. Ilma oli taas mitä parhain: Aurinko paistoi, reilu 10 astetta pakkasta ja liukas keli. 
Tänään tiistai aamuna mulla oli ruotsin yo-kuuntelu. Torstaina saa kuulla, kuinka flikan kävi! Saas nähdä.. vähän meinaa olla epävarmat fiilikset. Äsken tulin liikunta tunnilta ja meillä oli laskiaisen kunniaksi mäenlaskua. Oli kyllä mukavaa, vaikka pulkka ei kestänytkään kuin ensimmäisen laskun :) Mistä lie johtuu: Kova vauhti, liikaa umpihankea tai liikaa möykkyröitä? Pulkkamäen ja pienten kisailujen jälkeen sai lunta puristella pois piposta ja paitojen alta. Naamastakin sai pyyhkiä märkää pois! Nyt olenkin lähdössä kolmen tunnin hiihtolenkille tuonne auringonpaisteeseen !!! :)))

Mukava talvipäivä! =))

En muistanutkaan, kuinka kivaa on luistella ja pelata lätkää! Tänään pelasin lätkää koulun syventävällä liikkakurssilla ja oli kyllä mukavaa. Oli ihanaa myös, että aurinko paistoi ja oli kunnon talvisää -14 astetta pakkasta. Pitääkin mennä joku muukin päivä pelaamaan :)
Kurssilla on muutenkin kaikkea mukavaa talvista liikuntaa mm. hankifutista, lumikenkäkävelyä, pulkkamäkeä ja laskettelua. 
Viikkoon on mahtunut reenausta, yo- kokeisiin lukemista ja lepäilyä. Nyt alankin loppupäivän ajaksi paneutumaan fysiikan ihmeelliseen maailmaan! Viikonloppuna on myös kisat Ylivieskassa, jossa on ohjelmana perinteisen 5km yhteislähtö kisa. 

Voihan lumisade minkäs teit!

Mä kun istuin aamupäivällä kiltisti koulun kovalla ja hikisellä penkillä enkun koetta tehdessä, ilma oli mitä parhain. Kun koe oli ohi ja olin menossa hiihtämään, alkoi juuri sillä hetkellä satamaan lunta. Oikein Riikan tuuria. Lunta tuprutti oikein kunnolla ja ladulla oli lunta jo kertynyt jonkun verran, kun se viimeksi oli ajettu aamulla.. Mutta minä reippaana tyttönä kävin pari tuntia sivakoimassa tuolla :) Vaikka välillä joutu latua itse tekemään!

Tällä kertaa pakkanen paukkuu Keuruulla

Suomen maalla täällä kertaa olen Keuruulla. Keuruulla, missä pakkanen paukkuu huimissa lukemissa. Kisojen pitämisestä ei aamulla ollut mitään tietoa. Mittari näytti kuitenki jo aamu tuimaan kirpeätä pakkasta: -22 ! Ei siis mikään unelma keli hiihtää. Itselläni pakkanen ei vaikuta keuhkoihin, mutta lihaksistoon vaikuttaa jonkun verran. Eikä se kyllä ole kiva kilpailla Michelin ukkona, kun on niin paljon vaatetta päällä että tarkeni pihalla olla.
Tänään oli siis naisten pertsan sprintti ohjelmassa. Kisoja siirrettiin ja aikataulua veivattiin myöhäsemmäksi pariin otteeseen. Keuruun ilmassa leijui pieni aavistus siitä ettei kisoja järjestetä pakkasen takia. Kisat lopulta päätettiin pitää, vaikka parhaimmillaan pakkanen laski sinne -27 pakkasasteeseen sprinttiradan alimmassa kohdassa. Voin kertoa, että oli kylmää! Alkuverkatkin tein alussa toppatakilla, koska muuten siellä ei tarjennut. Muutenkin oli suojauduttava ja puettava vaatetta kunnolla.
Kisa päästiin vihdoin alkamaan. Aika- ajo meni omalta osaltani ihan hyvin. Olin 18. Jatkopaikka oli varmistunut aivan heittämällä. Aika- ajon ja erien väliin totuttuun parin tunnin taukoon, ei nyt ollut mahdollisuuksia johtuen tv- lähetyksestä. Aikataulua tiivistettiin jonkun verran, että kaikki kerkisi näkymään yle kakkoselle. Erät koittivat ja itse jouduin aika kovaan erään. Vastassa oli lopputuloksen voittaja ja 7. Tietenkään heille en kumarrellut, mutta heidät oli lopussa todettava paremmiksi. Alku sujui kyllä hyvin. Sain mielettömän hyvän lähdön ja siitä oli hyvä lähteä. Pääsin työntämään vahvuuttani tasuria oikein kunnolla, ja edelle kiilasi vain yksi. Itse tein muutaman taktisen virheen kisan aikana, mitkä ovat myöhemmin harmittaneet. Virheistä oppii, onneksi!
Tarkkaavaisimmat katsojat ovat minut voineetkin bongata teeveestä silloin =)
Lopputuloksissa olin 18.

Extemporee reissu kotiin

Tänään oli vuorossa Imatralla 10km vapaan kisa, josta omalta kohdaltani ei jäänyt jälkipolville mitään kerrottavaa. Kisa meni täysin mönkään. Matka taittui selkävaivoista kärsiessä melkein koko matkan ajan. Alaselkä alko ensimmäiseksi kramppaamaan ja sitten se jopa veti jalkoihin.. 
Kisan päätteeksi keksin omassa pikku päässäni, jos lähtisinkin viikoksi kotiin enkä palaisi Vuokattiin. Niimpä toteutinkin extemporee ideani ja lähdin porukoiden kanssa kotiin! Olihan Ulvilasta paljon lyhyempi matka Keuruulle, missä oli ensi viikonloppuna aikuisten SM- kisat. Tietenkin ajatus äidin ja isän lihapadoista houkutteli :) Kauaa en kotona kerkeä olemaan, koska Keuruulle lähdetään jo torstaina. Perjantaina odottaa ensimmäinen startti: 1.0km sprintti perinteisellä. Saas nähdä kuinka likan käy?!
 

Imatran SM- kisat

Matka on suuntautunut Vuokatista- Imatralle nuorten SM- kisoihin. Matka taittui perjantaina hyvin koulunbussissa lörpötellen ja aliasta pelaillen. Imatralla oli lauantaina vuorossa 5km perinteistä ja huomenna on vielä vapaan 10km.
Tämän päivän kisa meni hyvin hiihdollisesti. Paras hiihto tällä kaudella =) vaikka lopussa vähän sippasinkin. Mutta sainpahan kaikki irti itestäni! Sijotuksellisesti en ole tyytyväinen 13. sijaan. Tavoite kuitenkin oli päästä kymppi sakkiin. Noh, mutta huomenna on päivä uus..

Kuopio kutsui jälleen

Pakkanen vähän lauhtui viime viikonlopusta ja kisat voitiin pitää. Nyt oli siis vuorossa SM-pursuit. Mitskuja oli siis tarjolla kolmelle parhaalle. Aluksi otin itselleni tavoitteeksi päästä jonon keskipaikkeilta pois kohti kärkeä ja kärkiryhmää. Lähtölaukaus tuli ja kaikki lähtivät sivakoimaan. Porukkaa kaatui ensimmäisen 100m aikana, mutta tällä kertaa itse pysyis pystyssä :) Kuitenkin jäin alkumatkassa monta kertaa sumppuun ja kärkiryhmä karkasi. Porukkaan tuli heti alusta asti jo muutenki hajaantumista. Itse sain poimittua muutamia päänahkoja pikku hiljaa. Noin 2.5 km kohdalla alkoi alamäki, tasainen ja vaihteleva osuus. Sillä osuudella sain päänahkoja kiinni ja hiihto alkoi tuntua koko ajan paremmalta! Mutta sitten tuli suksien vaihto. Kaikki kääntyi päälaelleen: Kolme kertaa yritin laittaa oikeaa suksea jalkaan- aina irti. Neljännellä kerralla meni ja pääsin vihdoin matkaa, mutta aikaa, aikaa oli mennyt ja paljon. Vapaalla yritin saada kiinni edellä olevia ja parantaa sijoitusta.. Mutta aika kaukana oli. Peli oli menetetty siihen, kun vaihtoon kului liikaa aikaa. Suksien vaihtoa olin kuitenkin harjoitellut jonkun verran. Ei se aina vaan näköjään onnistu, ei edes joka kerta.

Onhan Kuopiossa kylmää!

Tänään piti olla Kuopiossa SM-pursuit (5km P+5km V), mutta kuinkas kävikään. Kisat peruttiin pakkasen takia. Kerrankin kun olisi vähän edes lunta, niin on hirmu kovat pakkaset ja kisat joudutaan perumaan. Edellisinä vuosina mennyt niin päin ettei lunta ole yhtään, että kivenkoloista sitä joudutaan jopa etsimään. Silloin ei pakkasesta ole tietoakaan! Nyt sitten viikon päästä uudestaan Savoon.. jospa pakkanen lauhtuisi ja tällä kertaa kisat voitaisiin pitää.

kylmää kyytiä Kuopiossa !

Pakkanen paukku aika hyvin aamulla, kun kävin aamulenkillä ennen aamupalaa. Aamulla oli sellainen fiilis vähän, että onkohan kisoja ollenkaan, kun pakkanen paukkuu aika kylmissä lukemissa. Mutta normaalit aamu rutiinit oli tehtävä ja kisapaikalle lähdettävä tilannetta katsomaan. Kisapaikalle saavuttaessa stadionin mittari näytti -18, mutta tuntui paljon kylmemmältä. Vaatetta sai pistää reilusti päälle ja naamakin oli suojattava hyvin. Ihan kuin joku Michelin ukko olisi ollut, sellainen tunne ainakin oli :D 
Mitä lähemmäksi kisojen alkaminen kävi, sitä kylmemmäksi ilmakin tuli. Ennen aika-ajoa pakkasta oli jo -19 -20. Kisat kuitenkin päätettiin pitää kaikesta huolimatta. Pakkasrajahan on -20 ! Aika-ajo meni ihan ookoosti, parannettavaa kyllä jäi. Tuntui, ettei kone lähtenyt heti käyntiin.. Johtuiko pakkasesta, tai ettei ollut vain tarpeeksi herännyt vai mistä, en tiedä. Aika-ajojen 8. sija toi varman jatkopaikan. Erät lähtivät käyntiin kolmen tunnin tauon jälkeen kylmässä säässä: pakkanen kiristyi ja mittari näytti jo -22 asteen lukemia. HUI ! Hiihdettävähän se on, kun kisat pidetään ja jos halusi MM- lipun saada. Erät menivät hyvin ja taktikointikin onnistui tällä kertaa :) A- finaalin päästiin taistelemaan voitosta ja matkalipusta Saksaan. Valitettavasti piti todeta neljä muuta tyttöä kovemmiksi ja sanoa matkalipulle hyvästit sprintin osalta.. harmittaa! Mutta 5. sijaakin pitää olla tyytyväinen! Finaalissa oli itselläni jo paras puhti pois. Kylmyys ja pitkä päiväkin alkoi jo tuntumaan kropassa. Taisteltiin ja taisteltiin, mutta se vain riitti tällä kertaa 5. sijaan. Mutta sen ainakin tiedän, että lähtöni olivat väkeviä ja teräviä. "Lähden kuin tykinsuusta" !

Kylmääkylmääkylmää!

Uusi vuosi, uudet kujeet vuosimallia 2010. Uutta vuotta vietin kotona ja menin aikaisin nukkumaan, koska viikonloppuna oli tulossa tärkeät kisat Kuopiossa. 
Tällä hetkellä olen Kuopiossa, jossa pakkanen paukkuu mukavissa lukemissa. Vaakalaudalla onkin viikonlopun kisat. Kylmää kyytiä se äsken oli käydä hiihtämässä Puijolla. Saas nähdä suosiiko pakkasukko huomenna ja pidetäänkö kisoja ollenkaan..