Kylmää kyytiä

Kisat tuli, oli ja meni. Kisoista ei jäänyt paljon kerrottavaa jälkipolville. Kisakausi on nyt avattu, mikä on tärkeintä! Kisassa oli pari hyvää pätkää, mutta huonoakin löytyy ja paljon. Mutta kuten jo sanoin, kausi avattu ja se on pointti. Seuraavan kerran numerolappu rinnassa hiihdän parin viikon päästä Kontiolahdella. Jospa siellä olisi vähän enemmän lyöntiä luvassa kuin Oloksella!
    Noh, niin tai näin ja leiri Levilläkin on ohitse. Viime viikolla Lapissa oli pikku "pikku" pakkanen eli kyllä siellä tarkeni, vaikka lämpömittarit välillä näyttivätkin -24 celsiusta. Kunhan muistaa pukeutua hyvin ja suojata posket. Itselläni ei pahemmin kylmä ollut ja lenkkejä pakkasen takia en joutunut jättämään välistä. Ainoo, mitkä mulla jäätyi ensimmäisenä oli peffa, takareidet ja posket. Joten erityiset toppaukset niihin ja eiku menoksi! Vastaantulijoita ei aina meinannut tunnistaa, koska kaikki olivat niin hautaantuneita vaatteisiin kuin eskimot tai pidemminkin muumiot. :D
    Levillä tuli siis hiihdeltyä ja hiihdeltyä. Nautin täysin siemauksin Levin laduista ja maiseman vaihdoksesta. Oli myös hienoa, että siellä oli jo lunta hyvästi eli noin 30cm. Ilmassa ja tunnelmassa oli siis talven riemua..tai pitäisikö sanoa joulun taikaa parhaimmillaan :) Nyt kun on taas akkuja ladattu Levillä, niin oli ihan mukava palata takaisin Vuokattiin, vaikka olisin sinnekkin voinut vielä jäädä pidemmäksikin aikaa. Levissä on vaan sitä jotakin! Ja tulihan siellä käytyä perinteisellä viimeisen illan päivällisellä- ruokailu Levitunturi hotellissa, jossa oli lappilainen ruokateema. Perinteisiä lappilaisia herkkuja; poronkäristystä perunamuusin kera, leipäjuustoa lakkahillon kera ja paljon muuta. NAMNAM!! =))