Aika nannaa !

Vaikka jalka on pipi, niin silti nautin näistä kauniista kesäpäivistä: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, lämmin tuulenvire ja asteet huitelevat reipasta +25. Kuhan vaan muistaa juoda. Tälläisen muistamattoman hölöpään on vaikea välillä muistaa ja illalla sen kyllä huomaa- pikkasen meinaa nimittäin päästä vipottaa. Eilen kävin tekemässä ylläri pylläri yläkropalle reeniä. Tällä kertaa en punttia, vaan kävin melomassa "Kokkelissa" eli Kokemäenjoessa. Ei paljon käsissä tuntunut, kun edessuntakas vetelin pari tuntia. Vuokraaja poikakin sai hieman omaan nilkkaansa, kun ei uskonut että tällänen pari kertaa kesässä melova tyttönen jaksaisi kiertää 10 kilometrin lenkin. Aikaa lenkkiin kuluisi noin pari tuntia, minulta kuulemma reilu sellainen. Joten hän suositteli minulle edessuntakasin melomista. Ensiksi minun kannattaisi mennä kiertämään kirjurissa sijaitseva suihkulähde, koska takasinpäin tullessa olisi myötätuuli, jos sattuisi niin käymään että voimat loppuvat, niin takasinpäin tulo olisi näin helpompaa. Edessuntakasi matka on siis nelisen kilometriä. No minäpä reippaana tyttösenä otin neuvosta vaarin. Otin melan käteen, istuuduin kanoottiin ja lähdin melomaan suht rauhassa lähteelle päin. Kävin lähteellä, tulin takaisin ja aikaa kului sellanen 30 minuuttia. Jotta parin tunnin reenin saisin aikaiseksi kävin pari kertaa lähteellä ja sitten toisessakin suunnassa pari kertaa. Kuulemma kokonaismatkaa kertyi se rapiat 10 kilometriä. Vuokraaja poika joutui nöyrtymään ja toteamaan minun kysyttäessä, saanko mennä ensi kerralla sen 10 kilometrin lenkin. "Juu, kyllä sä näköjään hyvin sen jaksat meloa. Kun nyttekkin meloit sen rapiat 10 kilometriä. Ja lähteenreissunkin sait tehtyä puoleen tuntiin, kun yleensä porukoilla menee siihen se 1.00-1.30h. Et aika hyvä tahti sulla oli, et aika nopee oot. Etkä myöskään tainnut paljon maisemia kattella, niinkuin toiset tekevät." Kyllä mä maisemia kerkesin hyvinkin kattomaan! MÄ VAAN OON NIIN SAIRAAN NOPEE (ja värikäs), et kerkeen kattomaan reenin ohella maisemia ja ihmisiä!!!

Aina kerkee poseeraamaan kameralle :))

Tänään aamulla kävin koittamassa jalan kestoa pyöräilyssä. Jalka kesti aika hyvin siihen asti kunnes tein viimeisen nopeusvedon.., jalkaa kirpaisi ja pientä tuntemusta. Pikku hiljaa jalka tokeni ja oli ihan ok, vaikka välillä tuntemusta olikin. Silti matkaa en kovin kauan jatkanut, kun soitin isän hakemaan minut pois, jotten rikkoisi jalkaa enempää. Kuitenkin sain tehtyä 1.50h lenkin! Eli jalka alkaa pikku hiljaa paranemaan. En kuitenkaan vielä nuolaise ennen kuin tipahdan!!!
    Myöhemmin päivällä kävin pyöräilyn rasittamat jalat virvoittelemassa Yyterissä. Ehkä hieman hiekallakin tuli maattua, jotta pyöräilyrajat saisin pois ;))