Kiitokset parturi-kampaamo Päivi Kiviniemelle ihanasta uudesta tukasta! |
Uusi tukka siivitti minut myös tänään hienoon lentoon Massin pururadalla, kun tein sauvakävelyjuoksua puolentoista tunnin verran. Pääsin nimittäin kuukauden tauon jälkeen juoksemaan ensimmäistä kertaa ilman akillesjänne kipua. Arvatkaa, mikä tunne oli! AIVAN MIELETÖN! Tunnetta ei voi edes sanoin kuvailla. Mutta nytte on edelleen edettävä pienin askelin eteenpäin ja otettava rauhallisesti. Jalkaa on tästä eteenpäinkin hoidettava muun muassa kylmällä. Myös pää on pidettävä "kylmänä" harjoittelussa. Ettei kuuluisa mopo karkaa käsistä. Niinhän sitä sanotaan, että hiljaa hyvä tulee!
Toivon vain kovasti, että pystyn juoksemaan jatkossakin, koska juoksu olisi minulle reenimuotona erittäin, erittäin tärkeä. Jotta en liikaa leijuisi tämän päivän hyvästä ja onnistuneesta treenistä, menenkin syömään iltapalaa... ruisleipää, jotta voimaa tulisi lisää! ;) Sitähän en vielä paljon omista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti