Mennäkkö kisoihin vai eikö, siinäpä vasta on ollut pulma. Nuorten viimeiset SM-kisat Rukalla on aiheuttanut minulle harmaita hiuksia: Onko järkeä lähteä niin kauas vai ei? Elimistön kunto ei ole ollut paras mahdollinen, joten harmaita hiuksia on tullut jokunen. Tiedossa oleva kisa ei näin ennakolta ollut matkaltaan minulle mikään bravuuri, mikä toi osaltaan myös hieman mietinnän aihetta. Menneitten viikkojen kisat ja harjoitukset eivät ole menneet niin kuin olisi pitänyt, mikä lisäsi myös mietintää. Mutta viimeiset kolme treeniä ovat menneet yllättävän hyvin- päätös syntyi viime hetkillä. Tein päätöksen lähteä Rukan sunnuntain kisaan perjantai iltapäivänä hyvin menneen hiihtolenkin jälkeen. Edellisten päivien ja viikkojen arpominen oli saanut päätöksen. Meni kisa syteen taikka saveen, lähdettävä oli kisaamaan. Itselläni ei ollut henkistä kanttia jättää SM-kisoja väliin, vaikka kuinka huonosti minulla onkin mennyt! Taitaa minulta löytyä jonkinmoista periksiantamattomuutta ja kilpailuviettiä! =)
Tiesin, että kisasta ei tulisi minulle olemaan helppo: Rukan maasto ei ole helpoimmasta päästä, tällä kaudella vapaa on ollut minulle vaikeaa, kropan kunto ei ole ollut viime aikoina paras mahdollinen, 20km matka ei ole minulle ennakolta bravuuri matka ja plus-asteet aiheuttaisivat varmasti minulle päänvaivaa(astmani on pahimmillaan plusasteilla hiihdettäessä).
Kisassa minulla ei ollut mitään sijoitustavoitteita, kunhan vain saisin vain päättää kauden hyvään ja nousujohteiseen hiihtoon ja etenkin päästä maaliin ylpeänä. Kisan jälkeen voinkin sanoa, että olen todella, TODELLA ylpeä, että pääsin maaliin ja vielä minulle kohtuu hyvällä tuloksella tilanteeseeni nähden. Sain tehtyä suunnitellun nousujohteisen kisan ja viimeisellä kierroksella sain napsittua selkiä kiinni ja vielä menemään ohi! Nousujohteisesta kisasta kertoo myös se, että ensimmäisellä kierroksella olin sijalla 25, toisella kierroksella olin sijalla 23, kolmannella olin sijalla 19 ja maalissa sija oli 15. Vaikka kärkeen oli ja on matkaa, tein hyvän hiihdon! Näytin epäilijöille, että jaksan ja pystyn hiihtämään 20km.
Vaikka terveydentilani ei ole ollut paras mahdollinen joulun jälkeen, niin näytin kaikille että kyllä sprinttihiihtäjätkin jaksavat 20km hiihtää - ainakin minä!!! =)
Nyt sukset naulaan ainakin hetkeksi, ehkä pidemmäksikin aikaa... ja minä painun KESÄLOMALLE !
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Riksu!
Ihanaa, että pystyit lopettamaan kautesi hyvin :-) Toivottavasti sait uutta potkua ja toivoa ensi kaudelle, meinaan että otat ne sukset vielä sieltä naulasta pois, eikös!
Lähetä kommentti