Aika rientää vinhaa vauhtia, ettei meinaa edes huomata (ehkä). Melkein kaksi viikkoa on siitä, kun viimeksi olen tänne turissut niitä, näitä ja noita. Ehkä nyt on korkea aika jotakin kertoa. Vaikka en tiedä, onko mitään sen erikoisempaa tapahtunutkaan.
Perus settiä on Vuokatin leirin jälkeen ollut. Ja se on tuntunut tepsivän ihan hyvin. Reenit ovat toimineet ja tuntuneet hyviltä- jopa kropassa. Lähipäivinäkin on ollut niin nättiä ilmaa, että mikäpäs siinä treeniä tehdessä. Ei ainakaan voi valittaa, kun on saanut shortsit ja t-paidat pistää päälle ja antanu vaan mennä. Voisi kai paskemminkin olla? Mutta karu totuus taitaa tulla pian: Syksy tulee ja ilmat senkuin vain "paranee" (lue peeaasskanee). Kylmä tulee ja taivaalta tippuu ihan mitä sattuu. Piakkoin tarvii varmaan niitä villahousujakin jostakin kaapin nurkasta ettiä... Jos totta puhutaan, huomenna on aika etsiä jo lämpökerrastoja!
Olen myös löytänyt kauan kadoksissa olleen motivaation. Jossakin risukasan alla se olikin aika pitkään. Mutta eiköhän se tästä lähde taas rullaamaan :)))
Menneellä viikolla tuli pari pidempää treenireissua tehtyä. Eka kävin tsekkaamassa pari päivää Tampereen Hervannan rullahiihto ja lenkkimaastoja. Yksi päivä oli välissä ja sitten kävin Jämillä vetämässä sauvarinteen. Oli kyllä mukavaa! Reenimaastojen vaihtelu virkistää kummasti. Myös treeniseuran saaminen on kyllä iso plussa!
Jos eritellään tarkemmin, niin Jämpän sauvarinne meni kyllä hyvin. Sain tehtyä hyvän treenin ja kohtuullisesti se tossukin toisen eteen jo siirtyi. Hapotkin pysyivät kurissa! Että positiivisin mielin tässä eteenpäin mennään.
Huomenna olisi taas uusi reissu Jämpän suuntaan luvassa. Tällä kertaa en mene sauvarinteeseen, vaan menen ensimmäistä kertaa hiihtämään tällä kaudella. Siis ihan oikeasti hiihtämään, oikeata hiihtoa. Ja putkeen- kyllä. Saas nähä, osaanko edes hiihtää enää. Ja saas nähä, kauanko kestää lanttu jynssätä pikku tunnelia edestakaisin. Olen kuitenkin tottunut hiihtämään Vuokatin putkessa, mikä on yli puolet pidempi kuin Jämi. Huh huh, taistelutahtoa se vaatii! Toivotaan, että sitä löytyy.
Palataan huomenna astialle, kuinka meikän kävi. Jos en putkeen ole jääny.
Ps. Tämän päiväsen lepopäivänkin päätin ei niin totutusti. Kävin nimittäin tossa iltasella avaamassa "sorsametsä"- kauden. Noei vaitiskaa!!! En mä metsästä. Mutta joo, metsässä kävin, mutta sienestämässä. Onkohan musta tulossa vanha?!?!?!?!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti