Syksyä Kainuussa

Heippatirallaa täältä Itä- Suomesta, Vuokatista. Tänne olen taas tieni löytänyt. Olenkin jo hetken katsonut kotipuolen tasamantuja... Joten olihan se vähän "pakko" lähteä etsimään hyviä harjoittelumaastoja sekä tekemään ennen Ramsaun leiriä muutamat hyvät rulla-, hiihto- ja jalkatreenit. Tällä kertaa leireilen vain nelisen päivää, koska Ramsaun leiri on jo ovella(reilu viikko aikaa lähtöön). Olisihan se kiva haistella ja katsella näitä syksyisiä Vuokatin ilmoja ja maisemia pidempäänkin, mutta pitää keritä vielä palautua ennen reissulle lähtöä. Toivottavasti Ramsaussa olisi hyvät ilmat, jäätiköllä pääsisi hiihtämään ja saisi aikaiseksi laadukkaita ja hyviä treenejä! Reissua odotan kyllä innolla :))) Kaksi viikkoa olen reissun päällä, joten kovaa treenausta on tiedossa.


Matkalla kotoa Länsi- Suomesta Vuokattiin huomasin kuinka syksy on tulossa jo kovaa vauhtia. Mitä lähemmäksi pääsin määränpäätä sitä enempi oli ruskaa. Voi että on kaunista! Onhan näitä maisemia ja olosuhteita ollutkin jo vähän ikävä. Mutta toisaalta päänupille tekee ihan hyvää olla myös kotona! Pakko on myös todeta se, että kyllä neljä vuotta näissä maisemissa riitti. Leirille tänne on aina ihan kiva tulla, mutta pidempi aikainen asuminen alkaisi jo tökkimään.

Nyt olen täällä saanut kolmisen treeniä tehtyä ja vielä muutamat jäljellä. Tänään hain ensimmäistä kertaa tällä kaudella pertsan hiihtotuntumaa. Olihan se aluksi vähän hakemista, mutta loppua kohden aloin saamaan juonesta kiinni. Huomenna olisi vuorossa muutama hikipisara sauvarinteessä. Toivottavasti toisenlaisia pisaroita, vesipisaroita, ei tulisi taivaalta. Niitä en nimittäin kaipaa, en sitten yhtään! Vettä on tullut sen verran niskaan menneinä viikkoina, että se tulee jo korvistakin ulos! Sääennustukset näyttävät vain aika huonoilta. Toivottavasti ennustukset olisivat taas väärässä ja näyttäisivät ihan mitä sattuu. Toivomus olisi: Hikipisaroita kyllä, vesipisaroita no thanks!

Betoniseinä, aika nam

Jepjep, tänään olin siellä hiihtämässä vai sanoisinko katselemassa kauniin kauniita maisemia: Maisemat olivat hulppeat, ne myös vaihtuivat silmänräpäyksessä, että niitä oli mahdoton edes ymmärtää. Tuollaisia maisemia ei kovin usein tule näkemään... Ainakaan tässä vaiheessa kautta(ehkä kerran kaks viikossa). Ja hyvä niin. Mielenkiinto koko hommaan siinä menisi!


Voisin melkein sanoa, että oli jo vähän ikävä betoniseiniä... hieman. Tai sitten mulla oli ikävä hiihtoa, ei niinkään putkea? Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa!
Jaksoin kuitenkin mättää puolentoista tunnin hiihtorundin. Alussa meinasi lanttu keittää kiinni, kun pikku pätkää meni edestakaisin, mutta kyllähän se siitä lähti menemään alkukankeuden jälkeen. Ja kohtuu hyvän treenin sainkin aikaiseksi! 

Viivi ja Wagner kyllä osaa: Tietävät miten hiihtäjäksi tullaan

Ylempänä sarjispätkä Viivistä ja Wagnerista, mikä liittyy hyvinkin aiheeseen. Muistini syvimmistä onkaloista muistin kyseisen pätkän ja vielä löysinkin sen suht nopeasti teille :) 
2.5 metrin matkalla viisi mehupistettä- huippuhiihtäjän salainen metodi?! Tuollaista metodia en tänään käyttänyt: 1.30h aikana juomataukoja oli kolme. On mulla vielä parannettavaa silläkin saralla...eikun sitäkin treenaamaan