Happoa happoa

Neljäs päivä Vuokatissa on kohta ohi. Keskiviikkona tulin tänne Vuokattiin Kristan kanssa ja siitä asti ollaan täällä yhdessä reenailtu. Jos ei aina ihan yhdessä, niin ainakin selkää olen katsellut :D Emmekä me täällä kaksistaan ole treenailemassa, vaan meidän valkkukin on mukana. Joten saan tekniikkani kuosiin, valvovan silmän alla. Tiistaihin asti pitäisi jaksaa vääntää hyvää settiä!
Keskiviikon ja torstain treenit näyttivät kyllä taas huonot puolensa. Hapotusta, hapotusta ja vielä kerran hapotusta! Ei kulkenu mulle vahva treeni, tasatyöntö, ei sitten mihinkää. No ei kyllä kulkenut pk- sauvarinnekään. Torstai iltapäivän nopeusvoima puntti oli jo vähän parempaa. Ootinkin siis kauhulla tätä päivää, koska aamupäivällä oli vuorossa rullahiihtoa vaaralle ja mulle huonommalla tyylillä, vapaalla. Vaaran hiihdosta jäi kuitenkin positiiviinen maku! Yllättävän hyvin kulki, itseasiassa paremmin kuin osasin odottaa ja paremmin kuin viime vuonna suunnilleen näihin samoihin aikoihin. Ehkä mulla oli keskiviikkona ja torstaina hieman lihakset tyhjänä. Taino oikeastaan ne oli. Joten torstaina sain kuulla kunniani ja minut määrättiin energiatäyttökuurille- karkkipussi ja suklaalevy kaupasta ja syömään. Nähtävästi se auttoi, kun jaksoin vaaralle kivuta yllättävän kepeästi! Ehkä se tästä...