Kesä tulee, tulee, tulee ! :))

Kesä on tuloillaan kovaa vauhtia: Aurinko paistaa ja lämmintä on luvassa tälle viikolle jopa hellerajan tuntumaan +25 asteeseen. Kyllä se mulle maistuu ! :) Eilen sain pitkästä aikaa hyviä uutisia. Fysioterapeuttini sanoi, että pääsen tänään kokeilemaan hieman pyöräilyä ja kävelyä. Spurtit, loikat, juoksut jne. on vielä kielletyllä listalla. Mulla on ollut nivusen kanssa ongelmia talvesta lähtien ja Jällivaarassa se paheni ja se oli viimeinen pisara. Nivunen meni niin pahaan kuntoon, että se sattui jopa pyöräilyssä ja jalkapallossa :( Päätin siellä, että nyt pitää lähteä lääkäriin ja fysioterapeutille saamaan selvyys, mikä nivusta vaivaa. Selvyys tuli: Nivelpussi tulehtunut, lonkankoukistaja sekä nivunen on mennyt niin jumiin, että se tekee sen takia niin pahan pistävän kivun. Nyt sitä on sitten kuntoutettu 2 viikkoa ja olen ollut "pakkolevolla". Ainoa liike mitä saan tehdä on hauiskääntö :D
Mutta eilen fysioterapeutti sano, et nivunen on alkanut kuntoutumaan jo ja sitä pystyy kuulemma hieromaan. Jumppaliikkeet, oikeat venytysliikkeet, lepo sekä kylmä ovat auttaneet, onneksi! Nyt odotan, että pääsen tekemään ensimmäisen lenkkini ja vielä auringonpaisteeseen =) Kyllä kelpaa! Mutta jospa se rulla lähtisi taas pyörimään tästä...

Jällivaara

Leiri Jällivaarassa meni hyvin. Hiihdettyä tuli muutama jos toinenkin kilometri. Väsynyttä poikaa oltiin, kun päästiin takaisin Vuokattiin. Maisemat olivat mitä parhaimmat ja aurinkoakin oli! Aurinko kuumotti jopa niin paljon, että käärin yhtenä päivänä hihat kyynärpäihin asti ylös. Mutta kuinkas sitten kävikään? Tunturilta laskiessani alas, en huomannut möykkyjä ja uria. Suksi jäi jumiin johonkin uraan ja sitten sitä lennettiin kuin leppäkeihäs konsanaaan. Ylös noustuani huomasin olevan muuten ihan ok, paitsi vasempaan käteen oli tullut naarmuja muutama jos toinenkin ja isohko haava, josta vähän tihkui verta. Loppu leirin ajan kättä vähän kirveli, kun kaikki iho oli jäänyt Jällivaaran tunturin jäiseen ja kovaan alustaan. Nyt on viikko kulunut ja haava on arpeutunut. Arvethan kaunistavat ja kertovat elämästä.. eikö se niin ole? 

Niissä maisemissa hiihtäminen näin keväällä on aivan ihanaa, vaikka se välillä hapokasta onkin =)